TERVETULOA KOULUUN

Steinerkoulun ensimmäinen luokka aloitti Seinäjoella vuonna 1987.

Steinerkoulu on yhtenäiskoulu, johon kuuluvat perusopetusluokat ensimmäisestä yhdeksänteen.

Maailmalla kouluja löytyy kaikista maanosista. Steinerkoulut noudattavat samoja periaatteita, mutta jokaisella koululla on omat paikalliset piirteensä.

Steinerkoulun opetussuunnitelma on kokonaisuus ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan. Koulu toteuttaa opetusta steinerpedagogisin menetelmin, minkä vuoksi opetukseen kuuluu yleiseen perusopetukseen kuulumattomia opintoja. Tavoitteet ja sisällöt voidaan jakaa vuosiluokille nivelkohdista poiketen, mutta päättöarvioinnin kriteerit ovat samat. Yhdeksännen luokan päättötodistus vastaa peruskoulun päättötodistusta.

Steinerkoulun perustana ovat vanhat klassiset arvot: pyrkimys tiedossa totuuteen, tunteessa kauneuteen ja teoissa hyvyyteen. Tavoitteena on kasvattaa oppilaita arvostamaan ja ymmärtämään toisia ihmisiä ja luontoa, olemaan kiinnostuneita elämästä, muodosta-maan omia mielipiteitä ja toimimaan vastuuntuntoisina yhteiskunnan jäseninä. Opetusmenetelmissä painotetaan taiteellisuutta, käytännöllisyyttä, elämyksellisyyttä ja toiminnallisuutta.

Välitunneilla touhuavat samassa pihassa niin pienet alaluokkalaiset kuin itseään etsivät murrosikäiset. Yhteisöllisyyttä vahvistavat monet yhteiset juhlat ja tapahtumat sekä oppilaiden väliset yhteistyömuodot. Steinerkoulu on edelläkävijä yhtenäiskouluajattelussa. On harvinaista ja arvokasta, että yläluokkalaiset voivat seurata alaluokkalaisten kouluelämään ja alaluokkalaiset voivat ihailla vanhempia koululaisia.

Steinerpedagoginen ihmiskuva ja kehityskäsitys perustuvat Rudolf Steinerin tutkimuksiin. Niissä on paljon yhteneväisyyksiä suomalaisen kasvatusajattelun perinteen kanssa, kuten Snellmanin näkemyksiin ihmisen henkisen kasvun vaiheista, Cygnaeuksen ajatuksiin kädentyön korvaamattomasta arvosta sekä Topeliuksen ja Hollon ajatuksiin luovan mielikuvituksen merkityksestä.

Steinerkoulun luokanopettajilla on joko steinerkoulun opettajakelpoisuus tai valtakunnallinen luokanopettajan kelpoisuus sekä perehtyneisyys steinerpedagogiikkaan. Koulun aineopettajilla on samat kelpoisuusvaatimukset kuin kunnan koulussa opettavilla aineenopettajilla. Lisäksi edellytetään steinerpedagoginen perehtyneisyys.

KOULUN HALLINTO

Etelä-Pohjanmaan Rudolf Steiner-koulu on steinerpedagogiikkaa toteuttava yksityinen koulu, jota Etelä-Pohjanmaan steinerkouluyhdistys ry. ylläpitää. Koulun hallinnosta huolehtivat johtokunta ja opettajakunta. Johtokunta hoitaa talous- ja henkilöstöhallintoon, opettajakunta kasvatukseen ja opetukseen liittyvät asiat. Toiminnassa painotetaan ihmisystävällisiä arvoja sekä noudatetaan lainsäädäntöä ja johtosäännössä määriteltyjä periaatteita.

Koulun saaman valtionavun lisäksi myyjäis-, arpajaistuotot sekä yhdistyksen jäsenmaksu (50 euroa/perhe) ja vapaaehtoinen tukimaksu (20 euroa kuukaudessa) ovat tarpeellinen lisä koulun toiminnassa. Varoja kerätään myös järjestämällä erilaisia tapahtumia, kuten lastenjuhlia ja myyjäisiä.
ILTAPÄIVÄTOIMINTA
Koululaisten iltapäivätoiminta tapahtuu koulun yhteydessä, joten siirtyminen iltapäivätoimintaan sujuu jouhevasti. Iltapäivätoiminta on koulupäivinä klo 12 – 16 ja se on tarkoitettu lähinnä koulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille.
KEHITYKSEN SEITSENVUOTISKAUSISTA
Steinerpedagogiikka ei ole valmis oppirakennelma, vaan moneen suuntaan kehittyvä lähestymistapa ihmisen kasvuun ja kasvatukseen. Yhtenä ajattelun lähtökohtana on, että ihmisen kehitys etenee suunnilleen seitsemän vuoden jaksoissa läpi koko elämän ja jokaisella kehitysjaksolla on oma ainutlaatuinen tehtävänsä. Ensimmäiseen seitsenvuotiskauteen liittyy toiminnallisuus ja jäljitteleminen. Tahtovoimat jylläävät ja lapsi touhuaa aamusta iltaan sekä jäljittelee leikeissään kaikenlaisia asioita. Hampaiden vaihtuminen ja koulun alkaminen aloittavat toisen seitsenvuotiskauden, jolloin eläytymiskyky, mielikuvitus, muisti ja tunteet ovat vahvasti esillä. Kolmatta seitsenvuotiskautta leimaa ajattelun kehittyminen.

Mahdollisuuksien mukaan sama luokanopettaja opettaa oppilaita luokkien 1 – 8 ajan. Näin opetuksessa pystytään liittämään joustavasti oppiaineita ja – sisältöjä toisiinsa. Oppiminen tapahtuu paljon tunteiden ja elämysten herättämisen kautta. Lähtökohtana on taiteellinen työskentely, kädentaitojen kehittäminen ja tarkka havainnointi. Taiteella on tärkeä rooli tunne-elämän kehityksessä, se rikastuttaa mielikuvitusta, vahvistaa sosiaali-suutta sekä luo pohjan itsenäiselle ajattelulle ja itsetuntemukselle.

ALALUOKKIEN ELÄMÄÄ
Koulukypsyyden saavuttanut lapsi oppii luontevasti eläytymällä ja jäljittelemällä. Oppituntien rakenne sisältää toiminnan ja vastaanottamisen vuorottelua. Oppisisältöjä opiskellaan käytännönläheisesti ja luovasti. Pääaisallisesti oppiminen tapahtuu tekemällä, kokemalla ja oivaltamalla.

Alkuopetuksessa opetellaan lukemista, kirjoittamista, laskentoa, englantia, ruotsia, uskontoa, piirtämistä, maalaamista, muotopiirustusta, muovailua, huilunsoittoa, liikkumista ja käsitöitä. Uskonnonopetus on lapsen oman uskontokunnan mukaista.

Oppilaat saavat kotitehtäviä alaluokilta alkaen ja kodin tehtävänä on huolehtia, että tehtävät tehdään huolellisesti. Kotitehtävät tulee tehdä hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Jos oppilas ei suoriudu kotitehtävistään, niin asiasta tulee heti keskustella luokanopettajan kanssa, jotta tarpeellinen tuki voidaan järjestää.

Kertomusaineisto
Kullakin luokalla käydään ikäkaudelle sopivaa kertomusaineistoa. Ensimmäisellä luokalla aineistona ovat kansansadut, vuodenaikoihin ja ympäristöön liittyvät tarinat sekä moraalitarinat. Niiden kautta lapsi eläytyy inhimillisiin kysymyksiin oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Toisella luokalla lapsi kohtaa eläinsatujen kautta erilaisia sieluntunnelmia, kuten ketun oveluutta, pöllön viisautta ja jäniksen nokkeluutta. Toisella luokalla kerrotaan myös vanhoja legendoja, jotka kuvaavat ihmisten korkeampia pyrkimyksiä. Kolmannen luokan kertomusaineistona ovat Vanhan Testamentin kertomukset, neljännellä luokalla Kalevala, viidennellä luokalla Antiikin Egyptin ja Kreikan kertomukset. Kuudennella luokalla paneudutaan Antiikin Rooman kertomuksiin ja seitsemännellä, kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla erilaisiin elämäkertoihin, joiden avulla nuori peilaa tunteitaan ja ajatuksiin omasta kasvusta sekä huomaa, että vaikeuksien kautta on mahdollisuus saavuttaa voitto.

Lukeminen ja kirjoittaminen ja puheen harjoittaminen
Kirjoittamaan oppimisessa edetään mielikuvien kautta kirjaimiin, kirjaimista kirjoittamiseen ja kirjoittamisen kautta lukemiseen. Oppilaat työstävät omia työvihkojaan. Lukemista ja kirjoittamista harjoitellaan aktiivisesti eri tavoin koko alkuopetuksen ajan. Kuorossa lausutaan runoja ja loruja erilaisia rytmejä painottaen ja huolellisesti artikuloiden. Rytmejä harjoitellaan myös taputtaen ja polkien.

Vieraat kielet
Ensimmäiseltä luokalta alkaen opetellaan englantia ja ruotsia. Oppiminen sujuu jäljittelemällä ja toistamalla kuin huomaamatta. Opetuksessa käytetään paljon lauluja, loruja ja vuoropuheluita.

Laskento
Laskeminen liitetään aluksi konkreettisuuteen. Pienellä lukualueella opetellaan neljä peruslaskutapaa. Lukukäsitteen ymmärtämistä harjoitellaan. Kertotauluja harjoitellaan ryt-misesti liikkuen, taputtaen ja tömistäen. Laskemisessa edetään aluksi kokonaisuudesta osiin.
Muotopiirustus
Muotopiirustus on steinerkoulujen oma oppiaine. Muotopiirustus kehittää silmän ja käden yhteistyötä ja hahmotuskykyä. Aluksi työstetään suoran ja kaaren eroa, myöhemmin muodot muuttuvat yhä haasteellisemmiksi peilikuvien, ristiinmenojen, solmujen ja geometristen muotojen piirtämiseksi.

Musiikki
Musiikki kuuluu jokaiseen koulupäivään. Päivä aloitetaan ns. rytmisellä osuudella, jossa musiikilla, rytmeillä, laululla ja puheella on vahva sija. Soittaminen aloitetaan huilulla ja rytmisoittimilla.

Liikunta
Alkuopetuksessa liikunta liitetään vuodenaikojen mukaan muuhun opetukseen. Metsäretkillä leikitään, pelataan ja liikutaan monipuolisesti.

Kädentaidot
Alkuopetuksessa pojat ja tytöt opettelevat neulomaan ja virkkaamaan. Laadukkaat materiaalit kehittävät kauneuden tajua ja herättävät laatukokemuksia. Kädentyöt tuottavat onnistumisen kokemuksia sekä opettavat arvostamaan omaa ja toisen tekemää työtä. Perehtyessään perinteisiin käsityömenetelmiin oppilas voi kokea kuuluvansa sukupolvien ketjuun.

Näytelmät
Yksi hyvä taiteellisen toiminnan muoto ovat näytelmät. Pienempiä näytelmiä ja esityksiä on joka luokalla. Suuremmat perusopetuksen näytelmät ovat yleensä luokilla 5 ja 8.
Arviointi
Arvioinnin lähtökohtana on kunkin oppilaan oma erityislaadun tunnistaminen ja suoritusten vertaaminen vain lapsen omiin tietoihin, taitoihin ja mahdollisuuksiin. Oppilaita ei aseteta luokassa paremmuusjärjestykseen. 1., 2. ja 3. luokan lopussa oppilaat saavat sanallisen lausunnon lisäksi runon, jonka tavoitteena on kannustaa oppimista ja tukea kokonaiskehitystä. Oppilaat opettelevat runonsa ulkoa ja lausuvat sen seuraavana vuonna luokalle. Neljännestä luokasta alkaen sanalliseen lausuntoon liitetään mainesana. Seitsemännestä luokasta alkaen on lisäksi mahdollista saada numeroarviointi. Päättöarviointi on numeroarviointi, mutta sen lisäksi oppilas saa sanallisen lausunnon.

Arjen ja juhlan vuorottelu
Koulussa edetään vahvasti vuodenkierron rytmissä. vuoden juhlia vietetään yhteisesti ja/tai luokittain. Juhlien valmistelu ja vietto katkaisevat arkista aherrusta ja lisäävät yh-teenkuuluvuuden tunnetta. Myös vanhemmat ovat tervetulleita yhteisiin juhlahetkiin.
– syksyllä Mikkelin aikaan vietetään sadonkorjuun ja rohkeuden juhlaa
– marraskuussa muistetaan ja kiitetään isiä ja Martin päivän aikaan valaistaan lyhdyillä pimeyttä.
– Adventtiin valmistaudutaan noutamalla valo adventtispiraalista
– Joulukuussa juhlistetaan Suomen itsenäisyyttä sekä ihastellaan kaunista ja avuli-asta Lucia-neitoa.
– Joulua valmistaudutaan ottamaan vastaan yhteisessä joulujuhlassa.
– Helmikuussa muistetaan ystäviä ja juhlitaan Kalevalan päivää.
– Keväällä iloitaan pääsiäisestä ja keväästä ja otetaan Vappu vastaa karnevaalitunnelmissa.
– Toukokuussa muistetaan ja kiitetään äitejä.
– Kevätjuhlassa riemuitaan alkavasta lomasta ja kuluneesta kouluvuodesta.
– Kouluvuoden aikana ihastellaan erilaisia esityksiä koulussa ja muualla.
– Vietetään synttäreitä.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Lapsi elää samaan aikaan kodin ja koulun vaikutuspiirissä, joten vanhempien ja opettaji-en välinen yhteistyö on tärkeää. Yhteinen kasvatustehtävä perustuu luottamukseen ja avoimuuteen. Yhteistyömuotoja ovat mm. kotikäynnit, vanhempainillat, tapaamiset, tapahtumat, juhlat ja retket. Tapaamisten järjestelyssä aloitteentekijänä voi olla opettaja, huoltaja tai vanhemmat. Luokkakohtaisia vanhempainiltoja järjestetään usein lukuvuoden aikana. Niissä käsitellään mm. luokan ajankohtaisia asioita ja tutustutaan pedagogiikkaan. Opettajien pyrkimyksenä on oppia tuntemaan kaikki oppilaansa mahdollisimman hyvin.

Kouluvalmiudet
Seitsenvuotiaana lapsen motoriset taidot, kielellinen kehitys ja sosiaaliset valmiudet vastaavat yleensä koulunkäynnin edellytyksiä. Seuraavia asioita voi kuitenkin harjoitella myös kotona.

Koulussa on hyvä olla, kun osaan olla hyvä kaveri
– osaan olla ryhmän jäsen
– muistan kiittää ja tervehtiä
– huomioin toiset ja autan kaveria
– käyttäydyn kohteliaasti

Koulussa on hyvä olla, kun osaan huolehtia omasta ja yhteisestä hyvinvoinnista.
– osaan pukeutua
– osaan ruokailla siististi
– huolehdin puhtaudesta
– huolehdin työskentely-ympäristöstä

Koulussa on hyvä olla, kun osaan seurata annettuja ohjeita
– jaksan kuunnella ja keskittyä
– suoritan tehtävät loppuun
– olen oppimishaluinen
– tottelen opettajia

Koulutarvikkeet
Koululaisen tärkeä tunnusmerkki on tietysti reppu, joka on mukava saada jo ennen koulun alkua. Muita koulutarvikkeita ei tarvitse, eikä kannata etukäteen hankkia. Opettaja kyllä kertoo, mitä tarvitaan ja mitä hankitaan. Koska ulkokengät jätetään aina eteiseen, on jokaisella oppilaalla oltava sisäkengät. Turvallisuuden vuoksi on tärkeää, että ne pysyvät hyvin jalassa eivätkä luista. Musiikkitunneilla ja aamuisin soitetaan aluksi pentatonista huilua. Niiden hankkimisesta luokanopettaja antaa tarkempia ohjeita.

Oppilashuolto
Oppilashuollon tehtävänä on edistää kouluyhteisön ja oppilaiden hyvinvointia, huolehtia oppimisen perusedellytyksistä, oppilaiden opillisista tuloksista ja tasapainoisesta kasvus-ta sekä kehityksestä. Oppilashuolto perustuu luottamukseen ja yhteistyöhön. Steinerkoulussa toimii yhtesöllinen oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat koulun opettajat ja tarvittaessa pyytävt mukaan muita toimijoita. Yhtesöllinen oppilashuolto kokoontuu viikottain huolehtimaan koululaisten hyvinvoinninta. Yksilöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa yhden oppilaan asioiden käsittelyyn. Yksilölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat kouluterveydenhoitaja, psykologi, koulukuraattori, rehtori, erityisopettaja ja luokanopettaja sekä tarpeen tullen muita henkilöitä. Oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä luokanopettajiin, aineenopettajiin kouluterveydenhoitajaan, rehtoriin tai erityisopettajaan.

Kouluterveydenhoitaja on koululla tiettynä päivinä, jotka ilmoitetaan etukäteen. Kouluterveydenhoitajaan voi olla tarvittaessa yhteydessä puhelimitse. Koululääkäri tarkastaa oppilaat yleisen käytännön mukaisesti ja vastaanotolle pääsee kouluterveydenhoitajan kautta. Erityisruokavaliot ilmoitetaan terveydenhoitajalle ja keittiöön lukuvuoden alussa ja aina erityisruokavalion muuttuessa tai siitä luovuttaessa.

Oppilaan sairastumisesta ja yllättävästä poissaolosta ilmoitetaan luokanopettajalle. Muuhun poissaoloon pyydetään koulusta lupa. 1 – 3 kolmen päivän poissaoloon luvan saa luokanopettajalta. Yli kolmen päivän poissolot pitää anoa rehtorilta.

Hampaiden hoidosta vastaa oppilaan asuinkunnan hammashuolto.

 

Turvallisuutta ja työrauhaa
Yhteiset säännöt luovat turvallisuutta ja tuovat työrauhaa!
– Koulupäivä on lukujärjestyksen mukainen, ellei toisin ilmoiteta.
– Oppitunneilta ei myöhästytä.
– Oppilas osallistuu opetukseen, tekee tehtävänsä ja käyttäytyy oppitunneilla asialli-sesti.
– Jokaisella on oikeus työrauhaan.
– Tarpeelliset työvälineet ja varusteet otetaan kouluun mukaan.
– Matkapuhelimet ja elektroniset laitteet pidetään koulualueella suljettuina.
– Ruokaillessa noudatetaan hyviä käytös- ja pöytätapoja.
– Välituntileikeissä huomioidaan toiset oppilaat ja yleinen turvallisuus.
– Lumipallojen heittely on kielletty.
– Koulumatkoilla käyttäydytään hyvien tapojen ja liikennesääntöjen mukaan.

Oppilaiden tuominen ja hakeminen
Simunantie on kapea ja vaaratilanteita syntyy helposti. Oppilaita tuotaessa tai haettaessa on turvallista pysäyttää talon edessä olevalle isolle parkkipaikalle tai kiertää koulun vastapäisen talon parkkipaikan kautta. Koulumatkakustannuksista jokainen perhe huolehtii itse.

Riemukkaita koulupäiviä ja oppimisen ja kasvamisen iloa!

 

 

Kirjallisuutta :
Dahlström, M. (1999): Muodosta minuuteen. Piirtäminen voimanlähteenä ja terapiana stei-nerpedagogiikassa. Edita, Helsinki.

Dunderfelt, T. (1999): Elämänkaaripsykologia. Lapsen kasvusta yksilön henkiseen kehi-tykseen. WSOY.

Paalasmaa, J. (2009): Omassa rytmissä. Steinerkoulun idea ja käytännön sovellukset. PS-kustannus.

Paalasmaa, J. (toim.) (2011): Lapsesta käsin, kasvatuksen ja opetuksen vaihtoehtoja. PS-kustannus.

Rawson, M. & Richter, T. (2004): Steinerkoulun kansainvälinen opetussuunnitelma, Steinerpedagoginen seura.
Steinerkasvatus-lehti

: